Leipä ravintona

Leipä ravintona

2000-luvun alkupuolella Suomeen levisi maailmalta karppausbuumi. Perusruokavalioon vuosisatoja kuulunut leipä olikin yhtäkkiä syy lihavuuteen ja moniin sen mukanaan tuomiin sairauksiin. Dieettiohjeet vaihtelivat järkevästä sokerin vähentämisestä eräänlaiseen äärimmäisyysajatteluun jossa kilpailtiin syödyn voin ja pekonin määrässä.

Karppausinto on laimentunut huippuvuosista, ja tilanne tasapainottunut. Sillä oli kuitenkin vaikutusta varsinkin epäterveelliseksi mielletyn vaalean vehnäleivän menekkiin. Yhä useampi kuluttaja valitsee ruis- tai kauraleivän. Ruis on toki aina ollut tärkeä osa suomalaisten leipäperinnettä, mutta kaura on selvästi nouseva trendi.

Leivän ravintoaineet

Hiilihydraatteja pelättiin, mutta ihminen kuitenkin tarvitsee energiaa. Leipä onkin edullinen energianlähde. Se ei kuitenkaan ole pelkästään ”sokeria”, vaan sisältää myös runsaasti proteiinia. Täysjyvänäkkileivän kuivapainosta proteiinia voi olla jopa 10%! 100 grammaa suosittua koulunäkkiä sisältää 9,0 grammaa proteiinia.

Merkittävä rooli on myös leivän sisältämällä kuidulla. Se edistää vatsan tervettä toimintaa, ja osaltaan hidastaa hiilihydraattien imeytymistä. Runsaskuituinen leipä siis luovuttaa energiaa tasaisemmin. Suoliston terveyteen on ryhdytty kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Sillä on tärkeä rooli muun muassa matala-asteisen tulehduksen ehkäisemisessä.

Makroravinteiden lisäksi leipä sisältää useita mikroravinteita kuten B-vitamiinia, magnesiumia, rautaa, folaattia sekä tiamiinia.

Vaaleakin leipä voi olla terveellistä. Erityisesti kauran positiivisista terveysvaikutuksista on puhuttu viime aikoina paljon. Sen beetaglukaani alentaa todistetusti huonoa kolesterolia ja myös tasaa verensokerin vaihtelua.

Kaikki leipä ei siis ole ”pullaa” vaan hyvä osa terveellistä ruokavaliota, ja toki leipomoiden herkuillakin on roolinsa! Kauppojen leipävalikoima ottaa myös eritysruokavaliot yhä paremmin huomioon, gluteenittomien tuotteiden saatavuus on hyvällä tasolla, ja uusia leipiä on kehitetty myös muun muassa herkkävatsaisille.

Leipä on ilmastonystävän valinta

Kotimainen leipä on ilmastoystävällistä ruokaa. Viljan tuotanto ei vaadi kasvihuoneita, ja pohjoisisissa oloissa myös torjunta-aineiden kuormitus luonnolle on verrattain pientä. Myös kastelua käytetään Suomessa verrattain vähän.

Leivän hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin vaikkapa riisillä, maito- ja lihatuotteista puhumattakaan.

Leivistä pienin hiilijalanjälki on ruisleivällä ja täysjyväleivällä. Kun haluat vastuullista leipää, tutki myös tuotantoketjua. Suosi lähileipomossa kotimaisesta viljasta leivottua leipää tuontituotteiden sijaan. Suosi kierrätettäviä tai biohajoavia pakkauksia, mutta ennen kaikkea vältä hävikkiä! Yksi leipäviipale roskiksessa on suurempi paha co2-vaikutukseltaan kuin leivän muovikääre.

Vastaa

Close Menu