Kylän yhteiset pelit ja kisailut

Kylän yhteiset pelit ja kisailut

Entisajan kyläyhteisöissä oltiin varmoja siitä että juuri se oma kylä on paras. Kylän vaurautta ja voimaa mielellään myös esiteltiin naapureille. Erityisesti korostuivat erilaiset voimannäytöt ja mittelöt.

Nykyään yhteinen tekeminen on osallistavampaa ja kilpailullisuus lienee pienemmässä roolissa. Perinteitä ei kuitenkaan tarvitse hylätä, moni vanhanajan harrastus soveltuu myös osaksi modernia kylätoimintaa.

Köydenveto

Erilaiset vetämis- ja työntämisleikit ovat olleet kautta maailman tapa enemmän ja vähemmän leikkimielisesti mittaila voimia. Soololajeja ovat muun muassa sormikoukku ja kädenvääntö. Pohjoismaissa harrastettiin vanhastaan niin sanottuja nahkaleikkejä, jossa istualtaan vedettiin ympyräksi solmittua köyttä,

Köydenveto nykymuodossaan syntyi Skotlannin ylämailla, pohjalla olivat eri klaanien ja kylien väliset mittelöt. Tänä päivänä köydenveto on kansainvälinen laji josta kilpaillaan jopa maajoukkueittain.

Köydenveto käy hauskaksi tapahtumaksi esimerkiksi markkinoille tai vastaaviin kylän tapahtumiin. Periaatteessa se sopii kaiken kokoisille osanottajille, mutta turvallisuus tulee pitää mielessä. Isolla porukalla köyteen kohdistuu melkoisia voimia. Järjestämisessä on syytä olla mukana joku jolla on tuntemusta ja kokemusta lajista.

Kirkkovenesoutu

Kirkkoveneiden historia liittyy kiinteästi kyläyhteisöihin, 1600-luvulla talonpojat hankkivat yhteisen veneen ja kukin talo omisti yhden airon tai airoparin. Vene oli paitsi käytännöllinen kulkuväline, myös aikansa statussymboli. Ja luonnollisesti niillä sitten myös kilpailtiin.

Tunnetuin tapahtuma on kuitenkin Sulkavan Suursoudut Savossa, johon osallistuu jopa sata venekuntaa. Kirkkovenesoudun ei kuitenkaan tarvitse olla huippu-urheilua, vaan kylän joukkueen voi muodostaa monen ikäisistä ja eri kuntoisista soutajista.

Tietenkin edellytyksenä on että kylä sijaitsee lähellä soveltuvaa vesistöä. Veneellä voi soutaa joella, järvellä ja myös merellä, edellyttäen että ei ole liian myrskyisää.

Kylätappelu – ei enää suositella

Ei kai sentään enää nykyaikana. Kylätappelut ovat kuitenkin osa suomalaista perinnettä, tosin onneksi jo historiaan siirtynyttä. Ihan kaikki perinteikäs ei kuitenkaan ole säilyttämisen arvoista.

Kylätappeluiden historia on kiehtovaa, joskin aika ajoin myös karua luettavaa. Usein mukana oli nimittäin myös kättä pidempää ja vammat tai jopa kuolemantapaukset eivät olleet poikkeuksellisia. Aseina käytettiin seipäitä, tervaspamppuja ja myöhemmin myös puukkoja.

Osallistujat olivat voimansa tunnossa olevia nuoria miehiä, mutta tappeluilla oli myös jossain määrin laajemman yhteisön hyväksyntä tai ainakin niitä siedettiin ja pidettiin normaalina osana nuoruutta. Puhutaankin suoranaisesta kylätappeluinstituutiosta.

Porukkalotto – rahapeleillä kylä kartalle?

Jos urheiluharrastaminen tapahtuu enemmän penkin puolelta, on tarjolla myös vähemmän liikunnallisia yhteisöllisiä aktiviteetteja. Suomalaiset ovat tunnetusti innokasta lottokansaa. Jotkut pelaavat mieluiten omaa suosikkiriviä miljoonat mielessä, mutta rahapelejä voi harrastaa myös porukalla.

Porukkalotto on suosituin ja tutuin tapa, vaikka ainakin urheilun harrastajat saattavat kokeilla myös Vakioveikkausta tai Totoa. Näiden hauskuutena on että pelkän onnen lisäksi tarvitaan myös taitoa ja tietämystä. Oikeaa riviä voi pähkäillä yhdessä vaikkapa paikallisen leipomon kahvilassa.

Porukkapelaaminen sopii myös mainiosti kyläyhteisön henkeen, yksi ei pääse rikastumalla nousemaan muiden yläpuolelle vaan onni jaetaan. Siilinjärvellä viidenkymmenen ihmisen elämä muuttui melkoisesti kun yhdessä yössä heistä tuli miljonäärejä Eurojackpot jättipotin myötä.

Suomen innokkaimmat rahapelien pelaajat löytyvätkin juuri maaseudun pienemmistä kunnista. Nykyään toki pelieuroista kilpailevat Veikkauksen lisäksi myös lukuisat nettikasinot. Kolikkopelit, ruletti ynnä muut kasinopelit houkuttelevat nopeatahtisuudellaan. Mutta kyllä perinteisen porukkaloton rastittaminen pitää edelleen pintansa.

Yhteisellä tekemisellä kylä nousuun

Kylä voi siis harrastaa yhdessä monella tavalla, oli kyse sitten arkisesta lottoamisesta tai suuremmasta tempauksesta. Tärkeintä on että tehdään ja ollaan yhdessä. Siitä syntyy kyläyhteisö ja ehkä jopa seuraava Vuoden kylä.

Vastaa

Close Menu