Kyläkauppojen määrän väheneminen ei valitettavasti tunnu taittuvan. Kauppoja suljetaan 20-30 myymälän vuositahtia ja jäljellä on enää reilut 200 myymälää. Syitä tähän on monia ja usein ne yhdessä vähentävät toiminnan jatkamisedellytyksiä:
Kaupan keskittyminen jatkuu. Pulassa eivät ole ainoastaan pienet kyläpuodit vaan myös pienet marketit taajamissa. Autoilevat lapsiperheet, eli suurimmat kuluttajat, keskittävät ostoksensa hypermarketteihin.
Maaseutu tyhjenee. Suomen väestön muuttoliike Ruuhka-Suomeen ja yksittäisiin kasvukeskuksiin jatkuu ja jopa kiihtyy. Kesän mökki- ja matkailusesonki piristää kauppaa, mutta ympärivuotiseen toimintaan asiakaspohja on yksinkertaisesti liian pieni.
Kauppiaat eläköityvät ja jatkajia ei ole. Kauppiaan työ on haastavaa. Usein kyläkauppias tekee lähes kaiken itse tai perheen voimin. Vaikka moni haaveilee ihanasta pikku puodista, käytännön arki ei ole romanttista saati downshiftaamista.
Etämyynnin suosio kasvaa. Posti ja muut jakeluyhtiöt toimittavat verkkokaupan paketit kätevästi myös haja-asutusalueelle. Vaikka päivittäistavaran osalta onlinemyynnin osuus on vielä verrattain pieni, syö se kuitenkin oheistavaran myyntiä.
Kehityskulun kääntämiseksi saa osa kyläkauppiaista tänä vuonna erityistä taloudellista helpotusta.
Uusi kyläkauppatuki
Vuonna 2020 jaetaan Suomessa ensimmäistä kertaa kyläkauppatukea. Ruotsissa vastaava järjestelmä on ollut käytössä jo vuodesta 2016 alkaen. Tukea haettiin 13.9.2019-31.10.2019, eli tälle vuodelle tuet on jo päätetty.
Tuen myöntämisestä päättää ruokavirasto ja sille on asetettu seuraavia kriteereitä:
- Kauppa sijaitsee harvaanasutulla seudulla ja toiseen kauppaan on vähintään 7,5 kilometrin etäisyys.
- Kauppa on ympärivuotinen, eli vain kesäksi avattavia ei tueta
- Myynnin vuosittainen kokonaisvolyymi on alle 2 miljoonaa
- Valikoimaan kuuluu vähintään 500 päivittäistavaraa, eli tukea ei ole kohdistetty kaupan erikoisliikkeille.
Lisäksi tukiajanjaksolla kaupan on tarjottava jotakin seuraavista oheispalveluista: käteisnosto, apteekkipalvelu, polttoaineen jakelu tai postin asiamiespiste.
Tukea voi saada maksimissaan 22 500 euroa ja se maksetaan kertaeränä. Tuen käyttämisestä tulee toimittaa selvitys jälkikäteen.
Suurin osa Suomen jäljessä olevista 221 kyläkaupasta haki tukea, mutta kaikki eivät täyttäneet kriteerejä. Esimerkiksi sinänsä ”kylämäiset” kaupat jotka kuitenkaan eivät sijaitse harvaanasutulla seudulla eivät tukea saa.
Päivittäistavarakauppa ry on nähnyt tuen positiivisena kehityksenä. Summa ei yksin toki riitä kaupan kannattamiseen, mutta pienillä marginaaleilla operoiville kyläkauppiaille sillä voi olla suurikin merkitys.
Tuen saajat 2020
Yle on kartoittanut myönnettyjä tuki maakunnittain. Kaikkiaan tuen kriteerit täytti noin 80 kyläkauppaa. Läheskään kaikkia hakijoita ei siis kelpuutettu, esimerkiksi Satakunnan 14 hakijasta yksikään ei täyttänyt kriteerejä.
Muissa maakunnissa tukea saatiin seuraavasti:
- Lappi, 17 kauppaa
- Pohjois-Pohjanmaa, 11 kauppaa
- Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, 11 kauppaa
- Kainuu, 9 kauppaa
- Etelä-Savo, 6 kauppaa
- Pohjois-Karjala, 6 kauppaa
- Varsinais-Suomi, 5 kauppaa painottuen saaristokuntiin
- Keski-Suomi, 5 kauppaa
- Pirkanmaa, 4 kauppaa
- Kymenlaakso, 3 kauppaa
- Etelä-Karjala, 1 kauppa
Tukea maksetaan 11 000 euroa kauppaa kohti tälle kokeilukaudelle joka kestää puolitoista vuotta. Hakijoita oli odotettua enemmän minkä vuoksi kauppakohtaisen tuen summa jäi kauas maksimista.
Rahan lisäksi tarvitaan yhteisön tukea
Taloudellisen tuen lisäksi kyläkauppojen ahdinkoon on ehdotettu monia muitakin ratkaisuja. Jopa miehittämättömiä älykauppoja on konseptoitu. Selvää on että palvelujen tarjontaa pitäisi edelleen monipuolistaa.
Keskeistä on kuitenkin ympäröivän kyläyhteisön tuki. Samoin kuin leipuri, puoti voi olla tapaamispaikka ja suoranainen henkinen keskus. Talkoohenki ja yhdessä tekeminen ovat jatkossakin edellytyksiä palvelujen säilyttämiselle.
